Game over!
Hävisin.
Hävisin kilpailun oman mieleni ja kehoni herruudesta, ahmattia vastaan. Kaikki aisitini hokevat minulle yhtä ja samaa; olet kelvoton.
Tässä pieni kooste siitä miksi olen kelvoton.
1. En pysty antamaan vanhemmilleni yhtäkään syytä olla minusta ylpeä. Vaikka yritän kovasti! Tämä johtaa taas siihen että en ole kelvollinen saamaan vanhemmiltani apua. (Mitä eittämättä tarvitsen)
2. En osaa hillitä itseäni.
En osaa kiletää itseltäni houkutuksia kuten; ruoka, tupakka, vaatteet, alkoholi nämä johtavat ylensyöntiin, törsäämiseen ja raivostuttavaan epätasapainoon tavoitteeni kanssa.
En myöskään osaa hillitä tunteitani (olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia), suutun tai loukkaannun jostain todella pienestä helposti, mikä synnyttää muitten vahvojen tunteiden ketjureaktion mikä vie minut syvemmälle ja syvemmälle tämän tietyn tunnetilan uumeniin esim. jos tunne on negatiivinen ja pääsee ottamaan minusta vallan saattaa esim. pettymys laukaista dominoefektin joka taas saattaa laukaista lievän muutaman päivän tai viikon mittaisen depression tai sitten hysterian. Hysterialla tarkoitan minulle kohoavaa ahdistusa sillä tunnen taas otteeni omasta itsestäni lipeävän, hikoilen, olen sekava, erittäin intensiivinen pakokauhu.
Sama pätee positiivisuuteen, jos koen asioiden olevan matkalla hyvään suuntaan muutun huolettomaksi. Huoletommalla tarkoitan maksimaalista huojennusta, ja kun olen huoleton mikään negatiivinen ei pääse pääni sisälle. En stressaa mitään. Yleinen- ja etenkin kuolemanpelko katoaa. Mutta eihän tämäkään ole hyvä, jos on aina pää pilvissä saattaa vahingossa astua rotkoo tai suohon.
3. Olen kelvoton tyttöystävä.
Tai ei Hän ole minulle sitä koskaan sanonut mutta koen olevani. En ole tarpeeksi viehettävä spontaania suukottelua varten. (Olen aina aloitteen tekijä.) Tässäkin yksi luultavimmista syistä miksi olen kelvoton tyttöystävä, olen tyhmä. En nähtvästi tajua tarpeeksi selvästi sitä että minua ei tahdota suukotella, halailla tai lohduttaa. Hän ei halua. Se tuntuu hirveimmältä. Kaikki sanovat että vika on hänessä, mutta ei se voi olla niin. Hän on normaali. Minä taas takiaisena roikkuva tyhmyri joka ei ymmärrä päästää irti ja painua muille maille.
4. Olen kelvoton syömishäiriöinen.
En osaa suorittaa ainuttaa osaa elämästäni joka ona hallinnut minua melkein puolet elämästäni. Ai mitenkö niin olen huono syömishäiriöinen. Kaksi sanaa; vitun läski.
5. Olen pelkuri.
Pelkään kaikkea. Kuvitteellisia tilanteita sekä todellisuutta ja kaikkea siltä väliltä.
Miten kukaan joka omii kaikki nämä asiat voisi olla kelvollinen mihinkään?
Voisin olla syömättä huomenna. Ei ole vaikeaa sanoa "ei ole nälkä", ja pysyä siinä näytelmässä ja valehdella vähän lisää. Tuli kuitenkin tänään oksennettua joten hurraa epäonnistumiselle.
"ei ole nälkä"
Thinspo?
Kuolisin vaikka, kunhan olisin laiha.
Mirror, mirror on the wall
ruthless to your victim
suiting you becomes my love
tied to my reflection
-Edith Backlund, Skinny
XOXO muistakaa purra takaisin!
