keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

22.


Here we go again!
  Tarvitsen bentsodiatsepiini tai oksatsepaami lääkityksen. Tää alkaa olla ihan sietämätöntä. Töissä olen ihan hiihunhaahun aivoton koska olen niin vainoharhainen ja keskittymis kykyvytön. Nukkuminen on pelkkää horrosmaista unetonta makaamista. En tunne oloani levänneeksi ja aamulla haluaisin vain pistää pään tyynyyn eikä peilistä katsova ihminen näytä tutulta....Olen pelkkä ontto kuori, varjo.
  Eilen oli parempi päivä mutta tänään olen jotenkin kadottanut taas mieleni jonnekkin. Tämä aaltoilu on kamalaa, ahdistavaa ja todella raskasta. En koskaan tiedä millä mielellä herään...omallani vaiko jonkun muun. 
Ahmatti on alkanut taas kuiskuttelemaan ja hyräilemään korvaani kaikkia ihania asioita. KAikken kamalinta on kuitenkin kun ahmatti toruu tai huomauttaa asioista. 
"Katso nyt! KATSO miten tuokin tuijottaa sun lautasta! Noinko paljon ruokaa...ajattele nyt vähän. Haluutsä ikuisesti olla läski, tolla menolla ainaki onnistut". Kaikki tämä on ollut poissa parikin kuukautta. En ole pitänyt ahmattia tarpeeksi tarkasti silmällä sillä se on näköjään kerännyt voimia ja keksinyt uusia taktiikoita. 

  Olen täysin puolustuskyvytön ahmattia vastaan...nyt on pakko lopettaa syöminen kokonaan. Tai siis kiinteiden ruokien. Huomenna on palkkapäivä joten voin käydä ostamassa kaikkea ihanaa laihdutus ruokaa kuten omenoita, pilttiä, kivennäisvettä, viinirypäleitä, kurkkua, rukolaa. Pakko ostaa "aterian korvikkeita" esim. light kokista. Käyn ostamassa myös sali kortin...pakko tehdä läskikropalleni jotain.
  Vituttaa kun luulen että olen päässyt tästä eroon mutta sitten se iskee kuin hyökyaalto ja hukuttaa itseinhoon ja epätoivoon. 
  Vittusaatana. 
  Minun on oltava laiha, jotta voisin edes harkita olevani onnellinen.






                                         


                                                     



XOXO





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti